Ensimmäiset päivät kampuksella

Jees, on tosiaan ollu vähän kiireitä sen jälkeen kun saavuin kampukselleni. Paljon on tullut uusia kavereita ja kampusalue on aivan uskomattoman kaunis. Dormit on hirveitä, koska säännöt on tiukat, on kotiintuloajat, ei saa viedä vieraita ja pitää ilmoittaa kun on yötä poissa... Suurin kusetus on "ilmainen netti joka puolella", Wi-Fi löytyy kyllä ihan mistä vaan, mutta esim. metrossa sitä käyttääkseen täytyy omistaa pysyvä liittymä jota perus länkkärin on lähes mahdoton saada.

Lisäksi on tullut ostettua kengät ja reppu, kävimme yhden frendin kanssa älyttömän suuressa ostoskeskittymässä. Siellä oli kymmeniätuhansia kauppoja ja merkkejä aina kirppiskamasta cucciin. Dongdaemun oli mestan nimi ja aivan mieletön alue, minne on helppo vaikka eksyä, niinkuin muuallekkin täällä. Jengi pukeutuu täällä tyylikkäästi ja vaatteet on erittäin halpoja!

Metrokartta ja metrolippu ovat kultaakin kalliimpia, ilman niitä mistään ei tule mitään. Sen jälkeen kun metrojuttuja alkoi ymmärtää, niin itseasiassa se on halvin ja helpoin tapa liikkua, ihan hemmetin kätevä. Vaatteista vielä sen verran, että esim. paikalliset paidat on niin kireitä joka puolelta, että xxl oli liian pieni. Jengi täällä on vaan niin pientä ja ihmiset laihoja. Myyjä tokasikin minulle että: ei voi mitään, sulla kasvaa vauva mahassa :D semmosta! Paikallinen iloliemi soju on myös tullut kokeiltua, maistuu ihan veden ja vodkan sekotukselle. Blogiakin oli pakko kirjottaa baarista, joten ymmärtäkäähän virheet...

Kaikenlaisiin ihmisiin sitä törmää...

Pohjautuen edelliseen kirjotuikseen: Saavuin pysäkilleni ja löysin metrotunneileista päivänvaloon. En kerennyt kuin pari askelta ottaa ni joku kaiffari kyselee bisselle. No mä sanoin että meen ottaa hostelliin kyllä nyt lepoa. En siltikään päässyt kundista eroon vaan se halusi auttaa mut mun hostellille. Tän kundin kaa vedettiin sit korttelirallia muutamaan otteeseen (ehkä tunti) ja se tarjos kaljatkin. Mies oli joku "rokkari" nykistä :D hais vanhalle viinalle ja koitti hukuttaa mut tänne suurkaupunkiin! nice! Eikä se vielä siinä, löydettiin mun guest house kun se oli ensin kyselly paikallisilta osotetta ja että käyttääks ne kokaiinia, wtf!. Aloin funtsii et joudun sen takii kohta ongelmiin ja guest housessa se alkoki soittaa noille muille skittaa ja jatko jostian roinasta puhumisesta. Mä painelin suosiolla tänne mun huoneeseen ja omistajalle sanoin että en tunne koko miestä, no nyt ei kyllä enään soi kitarakaan...

Ensimakua

Seouliin laskeuduttu, lentokentällä tapasin pari mukavaa suomalaista. Me juotiin oluet ja lähdin yksin metsästämään seuraavaa yöpaikkaani. No otin prepaidin ensimmäisenä haltuun ja lähin seikkailemaan metrolle. Poistin jostain automaatista metrobiletin ja lähin odottamaan sitä metroa (tai junaa). Siinä sitten aloin heti pohtimaan että mahtaako olla oikea juna, päätin kysästä asiasta viereiseltä daamilta ja tää tyttöhän ei sitten ihan hirveesti englantia puhunut, mutta sen verran sain selvää et väärä juna ois kyseessä :D Kaunis tyttö sitten avuliaana nappaskin mua kädestä kiinni ja vei oikeaan junaan jonka lisäks vielä matkusti mun kanssa oikealle pysäkille :DD Siinä sitten vaihettiin melkein tunti kuulumisia ja kävi ilmi että multa oli rosvottu sikahintaset junamassit. Tää tyttö vielä lätkäs mulle käteen uuden metrokortin ja sano et lataa tolle rahaa mä en tarvii sitä enään. Aivan loistava meiniki ja ihanan avulias tyttö! Tällästä sen pitäiski olla!

Tänään sinne kortsuihin! Moro!

Mikä Seoul??

Ennen reissua ajattelin kasata vielä pienen tietoiskun Seoulista. Seoul on siis Etelä-Korean pääkaupunki ja suurin kaupunki. Ihmisiä siellä budjaa reilu 10 miljoonaa, kaupunkialueella reilu 20 miljoonaa... Eli ei mikään ihan snadi kaupunki! Metroa käyttää päivittäin 8 miljoonaa ihmistä ja metroverkostokin on vähän toista luokkaa, kuin meidän perinteinen haarukka –mallimme. Seouliin voi matkustaa kahdella tavalla, lentäen ja botskilla. Lento on ehdottomasti yleisempi ja nopeampi tapa, mutta Japanista ja Kiinasta sinne pääsee myös jonkin sorttisella katamaraanilla.

Koreassa on neljä vuodenaikaa, kuten myös Suomessa. Joten mahdollisuuksia löytyy moniin eri harrastuksiin, aina trekkauksesta surffaamiseen tai laskemiseen. Seoul on moderni kaupunki, jolla on ikivanha historia!

Seoul on itäisen Aasian tärkeimpiä taloudellisia ja kulttuurisia keskipisteitä. Seoul onkin varsin mielenkiitoinen miksaus aina vanhoista Budhalaisista temppeleistä moderniin arkkitehtuuriin. Myös luonto on hyvin värikästä. Kaupungin sekaan mahtuu vuoria ja joki, joka virtaa koko Soulin keskustan läpi. Ilma on puhdasta ja uusi pressakin on vuodesta 2008 ajanut vihreitä arvoja eteenpäin. Jengin pitäis diggaa Seoulissa kaikkee mahdollista aina raveista kasinoihin, fillaroinnista kiipeilyyn. On mutakylpyä, saunaa ja ties mitä jännää tutkittavana.

Korea koostuu kahdesta valtiosta, Etelä-Koreasta ja suljetusta Pohjois-Koreasta. Seoulista P. Korean rajalle demilitarisoidulle alueelle (DMZ) on noin 60 kilometriä matkaa. Korean raja on maailman tarkimmin vartioitu raja. Loikkarit pitää lain mukaan ampua ja rajan takana kuumottelee Pohjois-Korean diktatuuri tulevine ydinaseineen...

Safkan pitäisi olla terveellistä, mausteista ja hyvää. Länsimaalaiset tuotteet kalliita ja paikalliset halpoja. Asuminen kallista ja safkaaminen edullista.
Lisäksi Seoulin metropolissa jengille kuulemma kuppi maistuu ja murheet huuhdotaankin työpäivän jälkeen sojulla kurkusta alas. Illalla taas silmät väsyneinä uuteen koulu- tai työpäivään. Suomalaisten maksa-arvot ovatkin näiden rinnalla aivan linnunmaitoa.

Tää oli tässä, otetaan asioista vähän enemmän selvää sitten paikan päällä! :)

Homma käyntiin

Noniin,

Seouliin pitäisi lähteä 24.2. ja nyt kun on 20 päivää jäljellä, niin alkaa pikkuhiljaa kuumotukset hiipiä otsalle. Kävi mielessä, että jotain kautta pitäisi ystäviä ja perheenjäseniä infota, joten päädyin kirjottelemaan tänne.